Pakastimen kätköistä löytyi pikkuinen naudanpaisti, josta sitten piti jotakin kehitellä. Meikäläistä hemmoteltiin sitten kun Isäntä oli lyhyen työpäivän jälkeen jo ajoissa kotona laittamassa paistia. Minätyttö sitten vain purjehdin valmiiseen pöytään :) on se kyllä mukavaa aina välillä!

Paisti siis lämpeni tovin huoneenlämmössä ja sitten paistettiin nopsasti pannulla rusketusta pintaan. Mausteiksi suolaa ja pippuria ja sitten uuniin 125 asteeseen kunnes sisälämpö on 50-60 asteen välillä, eli mediumina. Annetaan vetäytyä hetki ennen leikkaamista folion alla. Me syöskenneltiin lihan seurana keitettyjä perunoita ja porkkanoita ja kastikkeen virkaa ajoi vähäinen paistovuokaan kertynyt neste.

Olipas kivaa pitkästä aikaa syödä ihan keitettyjä perunoita. Niitä tulee tosi harvoin jostain syystä laitettua. Pasta tuntuu olevan meillä se pääjuttu. Mutta tietysti kun harvemmin syö keitettyjä peruja niin ne on aina sitten niin herkullisia kun niitä syö.