Tähän ohjeeseen inspiroidun Marien tekemästä piirakasta, mutta ohje on kyllä ihan omani.

6 levyä lehtitaikinaa

reilu kourallinen meetvurstisuikaleita

1 iso punasipuli

1 dl (puuro) riisiä raakana

2 kananmunaa

kourallinen parmesanraastetta

aromisuolaa

valkopippuria

Sulata lehtitaikinat pakkauksen ohjeen mukaan. Keitä riisit kypsiksi aromisuolatussa vedessä. Kuullota öljyssä silputtu sipuli. Kaada kypsistä riiseistä ylim. vesi pois ja huuhtele niitä hieman kylmällä vedellä lävikössä, että vähän jäähtyvät. Sekoita sipuli ja meetvurstit riisiin. Mausta pippurilla. Maista, että on sopivasti suolaa, mutta muista, että sekaan tulee vielä juustoa.

Tee lehtitaikinalevyistä kaksi yhtäsuurta isompaa levyä liittämällä aina kolme levyä yhteen pitkistä reunoistaan. Riko vähän taikinan pintaa liitettävästä kohdasta ja pyyhkäise palojen väliin hieman kylmää vettä ja sitten vain litistellään. Kauli levyistä vielä hieman ohuempia ja suurempia.

Laita toinen levy pellille leivinpaperin päälle. Sekoita täytteeseen 1 ½ kananmunaa ja parmesaani. Levitä täyte pohjalle.  Nosta toinen levy päälle ja kiinnitä kansi pohjaan niin hyvin kuin kykenet. Käytä apuna vaikka haarukan kahvapäätä tai veistä ja kylmää vettä, täytteet ei saisi karata. Jos halua varmistaa kiinnityksen, kippaa piirakka nurinniskoin jolloin liitos jää piirakan alle, eikä aukea. Minä en nyt jaksanut niin panostaa tuohon liitokseen, joten käänsin varovasti leivinpaperin avulla piirakan nurin.

Voitele piirakka lopulla kananmunalla, pistele haarukalla siihen muutamia reikiä ja paista 200 asteessa n. 45 min. Vahdi piirakkaa, jos se alkaa liikaa tummua pinnasta, nosta sen päälle pätkä leivinpaperia loppupaistoajaksi. Anna vetäytyä ennen tarjoamista.

Ja tämäkin oli menestys Isännän mielestä. Selkeästi kehitystä tapahtuu meikäläisen kyvyissä miellyttää Isäntää ruoka-asioiden saralla :D kiitosta on nimittäin tullut viimeaikoina aika häkellyttävän paljon. Meillä yleensä näin syksyllä tehdään vastaavaa jauhelihapiirakkaa, mikä on aivan mielettömän hyvää, mutta tämä oli siihen mukavaa vaihtelua. Ei ihan niin perinteinen resepti.

Täytteen sekaanhan voisi vielä murustella keitetyn kananmunan, mutta en jaksanut alkaa keittelemään sitä munaa, vaikka se tosi hyvää tuolla olisikin.