sunnuntai, 12. elokuu 2012

Katiskattaren keittiö kiittää ja kumartaa

Ja vaihtaa osoitetta.

Eli kuten varmaan kaikki jo tietää, niin vuodatus hukkasi kaikki kuvat blogeista alkaen elokuusta 2009. Meikäläisen blogiin ei siis jäänyt kuvan kuvaa. Tästä suivaantuneena päätin sitten poistua takavasemmalle ja lopettaa tämän blogini tähän. Eipä hätää, kokonaan en tietysti malta bloggailua lopettaa, vaan jatkossa löydät minut osoitteesta katiskatar.blogspot.fi. Siellä aloittaa tänään elämänsä uusi blogini Katiskattaren keittiö 2.0.

Tämä vanha blogini jää nyt ainakin alkuun elämään omaa elämäänsä tänne vuodatuksen puolelle, mutta täytyy miettiä sitä jatkoa sitten myöhemmin.

Kiitos kaikille menneistä kuukausista ja vuosista, tuesta ja Tervetuloa siis kaikille uudelle puolelle!

torstai, 28. kesäkuu 2012

Mennyt vuosi

Edellisen kerran kokosin menneen vuoden omia lempiohjeitani tänne. Nyt on tuosta postauksesta aikaa kulunut taas reilun vuoden verran ja on aika katsoa taas taaksepäin.

Tämä vuosi on ollut minulle hankala boggaamisen kannalta. Ehkäpä osansa on silläkin, että alkuinnostus on laantunut, mutta suurin syy blogin ajoittaiseen hiljaisuuteen on ollut muun elämän kiireet. Ensin viime vuoden vaihteessa opinnäytetyön viimeisteleminen ja uudet työkuviot samaan aikaan koettelivat jaksamista.

Siitä eteenpäin onkin sitten ollut töissä välillä melko villiä menoa ja tuntuu ettei kotiin päästyään mitään jaksaisi tehdä. Ehkä hikisesti sitä ruokaa, mutta sitten siitä pitäisi vielä nälissään ottaa kuvakin ja jossain vaiheessa saada se kuva tietokoneella ja sieltä blogiin. Sitten pitäisi vielä olla ajatukset kasassa sen verran, että saisi ymmärrettävää tekstiä aikaiseksi luomuksestaan. Kaikenmaailman haasteita...

Näiden lisäksi tuntuu usein siltä, että vaikka ruokaa tekeekin, niin tulee tehtyä aina samoja ruokia, mitkä on postattu jo monen monta kertaa. Näitä olen sitten jonkin verran koittanut karsia pois.

Olen myös ollut huomaavinani, että myös lukijat ovat hiljentyneet menneistä ajoista. Ehkä bloggaamisen (tai blogien lukemisen) suosio on hiipumaan päin tai vain muitakin painaa muun elämän kiireet. Ja onhan meitä ruokabloggaajia ihan valtava määrä olemassa eikä kaikkia millään ehdi lukea, saatika kommentoida.

Hiljaisuuksista huolimatta blogiin on saatu taas mahtava määrä ohjeita, joista tässä taas muutamia minulle mieluisimpia kuukausittain listattuna:

Joulukuu: Viime joulukuusta mieleen on jäänyt ehdottomasti Seljanka, jota tein tuolloin ensimmäistä kertaa itse ja ihan yhtä suurta herkkua siitä tuli kuin ravintolassa tai äidin tekemänä. Mikä mahtava keitto, jota voi muotoilla ihan juuri sellaiseksi kuin itse tykkää. Toisena herkkuna vuosi sitten joulukuulta oli Uuniperunat täytteineen. Se on kumma miten hyviä uuniperunat on, mutta miten harvoin niitä silti tulee tehtyä.

Tammikuu: Tammikuussa tein ihanaista Kuskussalaattia, jonka makuun pääsin alunperin Pikkuleijonan Emännän suosiollisella avustuksella, joka toi tuota herkkua ruokablogistien pikkujouluihin. Kuskus onkin tuosta lähtien ollut aika vakkarivieras meidän ruokapöydässä. Sitä on aina kaapissa ja aina kun ei jaksa laitella mitään kummempaa, kaivan kuskusit kaapista. Apetinan Fetasnackseilla saa kivaa vaihtelua makuihin. Toinen varmaan koko vuoden suosikeistani oli Paahdetut perunat, joihin mallin löysin Jamie Oliverin ruokaohjelmasta. Niin hyviä!

Helmikuu: Helmikuussa Katiskattaren varpaita paleli ja keitot teki kauppansa, mm. tämä Talvinen tomaattikeitto. Muistan tehneeni tuolloin alkuvuodesta monet tomaattikeitot joihin pistin aina sekaan mitä sattui olemaan. Tämä oli sellainen kunnolla lämmittävä chilinen versio. Toisena kuukauden herkkuna oli Kananuudelit. Kuten tekstissäkin mainitsen, kumman harvoin tulee nuudeleita laitettua, vaikka niitä kaapit pullollaan onkin. Harvoin ainakaan tulee suunniteltua että teenpäs nyt nuudelista jotain, vaan ennemminkin niitä vaan heittää kattilaan kun sattuvat silmään kaapissa.

Maaliskuu: Maaliskuussa tein kasvispiirakkaa elämäni ensimmäistä kertaa. Aina meikäläisen sienipiirakoissakin on kinkkusuikaleita, mutta eipä tällä kertaa. Ja kannatti kyllä kokeilla vaikka hirvittikin, nimittäin piirakasta tuli tosi hyvä. Itsensä haastaminen näköjään välillä kannattaa. Toinen maaliskuun herkkuresepteistä oli Tomaattivuohenjuustopaistos. Herkkusienien vierastajana jouduin myöntämään, etteivät ne nyt ihan turha tuote olekaan, nimittäin paistoksen maku oli loistava. Sairaan hyvä lisäke.

Huhtikuu: Huhtikuussa makuhermoja kutkutteli Kreikkalaiset lihapullat ja tzaziki. Noiden kahden yhdistelmä oli jotain aivan mielettömän ihanaa ja olin tuolloin kyllä niin kertakaikkisen myyty "omasta keittotaidostani", ettei kyllä sen jälkeen ole sellaista tilannetta vastaan tullut :) Ehdottomasti tämä on taas tänä keväänä listallani. Toisena ihanuutena olivat Vappumunkit, joita uskaltauduin tekemään vihdoin ensimmäistä kertaa. Kamalan paljon jännitti, mutta hyvän paistolämpömittarin kanssa homma sujui ja sain aikaiseksi mitä mainioimpia munkkeja.

Toukokuu: Edellinen toukokuu oli hieman hiljaisempi kuin kuukaudet yleensä. Mistä lie johtui. Yksi herkku tuli silloin kuitenkin postattua ja se oli Korvasienikastike. Minuu itkettää kun jäi vain tuohon yhteen kertaan tuon herkun maisteleminen, kun ei niitä vaan löytynyt. Mutta kertakin on parempi kuin ei mitään. Herkkujen herkkua, voihin ja kermaan tehtynä.

Kesäkuu: Kesäkuisen herkun Mansikka-suklaakakun ohjeen kun nyt taas lukaisin, niin alkoipa taas tehdä sitä mieli. Miettikää! Kesä ja tuoreet mansikat. Ja eikä unohdeta suklaata!

Heinäkuu: Heinäkuussa syötiin Rumaa kananpojankeittoa, jota ei ainakaan ulkonäöllä tai nimellä ole pilattu. Makua oli sitten sitäkin enemmän ja ei voinut kuin ihastella. Myös Mustikkabanaani-semifreddo ilahdutti makunystyjämme heinäkuun aikana. Semifreddo oli käsittämättömän helppo tehdä ja herkun makuinen erityisesti kinuskikastikkeen ja marjojen kanssa, vaikkakin Isäntä kyllä veti noita ihan pelkiltäänkin.

Elokuu: Elokuussa tekaisin Bataatti-punaherukkapiirakan, joka olikin hassua syötävää. Maku oli kummallinen, mutta silti hyvä. Edelleenkin joudun miettimään välillä sitä makua, että olikohan se sitten herkkua vai eikö. Omituinen vieras meidän keittiössä ja tekisi mieleni kokeilla uudelleen niiden seesaminsiemenien kanssa, josko niillä eväin saataisiin aikaiseksi oikea herkkujen herkku.

Syyskuu: Syyskuinen Tonnikalakastike toi vaihtelua jauhelihakastikkeille joita meillä aika usein syödään. Tätä on jokusen kerran tehty tämän jälkeenkin ja aina on hyvää. Olennaista on vain se, että on tonnikalaa ja tomaattipyrettä, muuten vaihtelen aina mausteita mielen mukaan. Viimeksi taisin mättää roppakaupalla sitruunapippuria sekaan.

Lokakuu: Lokakuussa syötiin kaalia ja alunperäisten kaalikääryleiden sijaan vaihdoinkin lennossa Kaalilaatikkoon kaalipolon osittaisen huonon kunnon vuoksi. Näpräämään en siis päässyt, mutta hyvää oli joka tapauksessa. Ihanan pehmeää. Parempaa tästä olisi enää tehnyt loraus kunnon kermaa eikä mitään kevytkermaa niinkuin epäilemättä olen tässä käyttänyt.

Marraskuu: Kurpitsa-brownieseja tein marraskuussa kun oli tulossa vieraita. Hieman jännitti, kun kurpitsa on ylipäätään minulle melko tuntematon tuote saati sitten, että sitä käyttää makeassa leivonnaisessa. Mutta suotta epäilin, loistavaahan siitä tuli. Superherkkua jopa. Tosi mehevää ja suklaista. Onneksi on paljon pakasteessa kurpitsasosetta, niin voi taikoa tätä vielä lisääkin.

Suuri kiitos kaikille menneestä vuodesta ja monista ihanista kommenteista. On aina kivaa lukea kommenttejanne (tämä ei sitten koske niitä englanninkielisiä spämmääjiä :D), koskevat ne sitten mitä tahansa. Antakaa tulla vaan lisää, ihan lyhyestikin jos ette muuta jaksa.

keskiviikko, 27. kesäkuu 2012

Nakkiperunasosevuoka

Sama juttu kuin Jugurttileivän kanssa, oli siis jääkaapin ovi jäänyt auki ja ruoat päässeet lämpenemään. Jotain piti sitten kehitellä siellä olevista aineksista, mm. avattu paketti nakkeja, 1 grillimakkara, purkinpohja kermaa. Pakasteesta löytyi lisäksi ties miten vanhat purnukat tomaattimurskaa yrteillä ja ilman sekä tomaattipyrettä. Miniluumutomaatitkin olivat levänneet melko kauan pöydällä ja hieman muuttuneet jo ryppyisiksi. Siispä soveltamaan.

7 keskikokoista perunaa kuorittuna ja keitettynä

2,5 dl kermaa (lisäksi vettä jos tarvitsee)

1 kananmuna

1 grillimakkara

9 nakkia

300 g pakastepaprikaa

2 rkl tomaattipyrettä

2 dl tomaattimurskaa

suolaa, valko- ja mustapippuria, sinappia

miniluumutomaatteja

Tee perunoista, kermasta, suolasta ja kananmunasta löysä muussi. Palastele makkara ja nakit ja paistele niitä hetki voissa. Lisää pannulle myös paprikat ja anna lämmetä. Lisää tomaattimurskat ja mausta. Anna tekeytyä hetken.

Laita makkaraseos uunivuoan pohjalle ja töki puolitetut tomaatit sekaan. Lado päälle perunamuussi. Kypsennä 200 asteessa 30-45 min kunnes pinta on saanut kauniin värin.



Ihan perushyvää arkiruokaa. Ei mitään taivaita räjäyttävää, mutta hyvää kumminkin.

tiistai, 26. kesäkuu 2012

Jugurttileipä

Perhanan jääkaapin ovi jäi auki ja piti vähän saada upotettua sieltä pois ruokatarpeita. Osallistuin siis vähän niinkuin epävirallisesti Hävikistä herkuksi kampanjaan josta löytyy tietoa mm. täällä ja täällä. Jääkaapissa mölli lähes täysi turkkilainen jugurtti sekä pikkuisen venäläistä jugurttia. Myös leikkele oli saanut lämpöhoitoa ja lopuksi oli vielä Ruskajuuston kannikka, joka oli unohtunut kaappiin avaamisen jälkeen tekemään kuolemaa. Leivän tekoon siis.

5 dl jugurttia (4 dl turkkilaista ja 1 dl venäläistä)

1 ps kuivahiivaa

juustoraastetta

1 rkl sokeria

1 tl suolaa

1 dl kauraleseitä

1 dl siemeniä

vehnäjauhoja

3/4 dl öljyä

Ruska-juustokuutioita, myös esim. leipäjuusto käy

kinkkua

Lämmitä jugurtti hieman kättä lämpimämmäksi. Lisää siihen juustoraaste, kuivahiiva, sokeri, suola ja kauraleseet. Lisää pikkuhiljaa jauhoja samalla sekoitellen. Lisää välissä myös öljy. Taikina saa jäädä aika löysäksi. Peitä liinalla ja laita lämpimään paikkaan kohoamaan kaksinkertaiseksi, n. 30 min.

Sekoita kohonnut taikina kevyesti. Levitä 1/2 taikinasta uunipannulle, minulla hieman peltiä pienempi vuoka. Ripottele päälle juustokuutiot sekä kinkku. Peitä lopulla taikinalla ja tasoittele. Voit ripotella pinnalle vielä esim. siemeniä tai leseitä. Anna kohota n. 30 min liinan alla. Paista 200 asteessa n. 20 min.



Isäntähän ei näistä tykännyt ollenkaan. Itse ihastuin kyllä. Aika tuhti leipänen joka ei päällisiä oikeastaan tarvitse kun ne on jo omasta takaa. Koostumus ei kovin ilmava ollut, mutta enpä sitä kyllä odottanutkaan taikinaa käsiteltyäni. Ruokaisa leipä joka toimi kivasti työeväänä parina päivänä. Hyvin jaksoi.

maanantai, 25. kesäkuu 2012

Kinkkuhyrrät

Kesän ollessa jo pitkällä ja marjakauden häämöttäessä jo hyvinkin lähellä on viimeistäänkin aika saada pakastinta vähän tyhjemmäksi. Pakastimen kätköistä löytyi joskus jo syksyllä jotain tiettyä tarkoitusta varten ostettu lehtitaikinalevy, josta ei sitten koskaan tullutkaan tehtyä mitään. Samoin pikkuinen pussinloppu kinkkusuikaleita ja juustoraastetta odottelivat käyttämistään. Siispä pikkusuolaisten hyrrien tekoon.

1 iso lehtitaikinalevy

100 g kinkkuasuikaleita

1,5 dl juustoraastetta

2 rkl tuorejuustoa

oreganoa

Sulata taikina pakkauksen ohjeen mukaan. Kaulitse avattua levyä hieman ohuemmaksi. Sekoita täytteen ainekset ja levitä taikinapohjalle. Rullaa niin päin että saat mahdollisimman pitkän rullan aikaiseksi. Viipaloi n. 1 cm paloiksi (minulla tuli 19 kpl). Muotoile pyöreämmäksi ja laita pellille hieman erilleen toisistaan. Laajenevat jonkin verran, joten väliä saa olla etteivät koske toisiinsa. Voitele kananmunalla ja paista 225 asteessa n. 20-30 min.


Itsehän tietysti laitoin taikinapyörylät ihan liian lähelle toisiaan, joten hiemanhan ne sitten kohosivat yhteen. No, onneksi ulkonäkö ei ole kaikki kaikessa :) Hyviä ja helppoja olivat kumminkin ja tekivät hyvin kauppansa työpaikan kahvihuoneessa.