Viikko sitten kävimme perheeni kanssa Savonlinnassa sukulaisen syntymäpäivillä. Päivää vietimme kaupungilla pyörien, enemmän ja vähemmän (yleensä enemmän) vesisateessa. Lörtsyjäkin päästiin maistamaan. Tässä makea lakkalörtsy:

Itse söin lihalörtsyn, joka kummallista kyllä täytettiin ihan kuin perus lihapiirakka. Kurkkusalaattia, sinappia, ketsuppia ja sipulisilppua:

En ole tuommoisesta ennen kuullut, ja ihan savonlinnalaisetkin olivat ihmeissään. Osuimme ilmeisesti ei niin perinteiseen lörtsykioskiin. Ihan hyväähän se oli, mutta enemmän siitä lihis tuli mieleen kuin lörtsy, vaikka sentää makkaraa sinne väliin ei laitettukaan.

Savonlinnasta läheltä Olavinlinnaa löytyi hauska Pikkukakkosen logoilla varustettu puisto. Mikä liekään sitten ollut.

Kaikenlaisia kiipeilytelineitä ja sokkeloita siellä oli. Ja tämä:

 

Pyöriteltävä torni jossa oli Pikkukakkosen hahmojen kuvia. Ihana. Tuollainen olisi ihana omalla takapihalla ;) Teinitkin olivat vierailleet puistossa ja jättäneet muiston itsestään.

:) ihan hienoja minusta. Tässä sitten itse Olavinlinna:

Sisälle asti ei päästy kun ei aikataulu antanut myöten, mutta pihalla käytiin pällistelemässä. Tässä kuvaa myös Olavinlinnan kuuluistasta pässistä.

Illan vanhempi herraseuralainen kertoi, että aikoinaan venäläiset olivat yrittäneen veden yli tuonne linnaan, niin tuo pässi oli lähtenyt puolustamaan kotiaan ja uimaan heitä vastaan. Venäläiset olivat sitten säikähtäneen kun synkeässä yössä oli vedessä vastaan tullut hirvittävä musta sarvipää, luulleet sitä itse Saatanaksi ja paenneen henkensä edestä. Wikipedia sensijaan kertoo että venäläiset yrittivät muurin yli, ja säikähtovät muurin harjalla odotellutta sarvipäätä ja sitten paenneet. Tarinoita mahtaa olla vielä enemmänkin, mutta itse tykkään tuosta ensimmäiset enemmän :)

Kaupungilla vesisateessa pyörimisen jälkeen siistiydyimme hieman, ja lähdimme juhliin laivalle Saimaan sisävesiristeilylle. Tässä purtemme saapumassa satamaan.

Tässä vaiheessa vesisade oli jo lakannut. Isäni ennustelikin koko päivän, että kun laiva irtoaa laiturista, niin alkaa paistaa aurinko. Ja niinhän siinä kävi. En olisi uskonut.

Pilvistä oli edelleen, mutta aurinko teki kyllä hyvää maisemille. Oli jopa jotain katsottaa toisin kuin aiemmin päivällä Punkaharjulla, jossa ei nähnyt mitään muuta kuin sumua ja siellä sumun keskellä Punkaharjun merihirviön, josta en tietenkään onnistunut saamaan kuvaa :/

Tässä neilikoita, ihan vain siksi, koska ne ovat lempikukkiani, ja nämä kyseiset yksilöt aivan ihanan värisiä.

Tässä kuvaa illan tarjoamisista:

Kalaa oli tarjolla paljon, tokihan kun oltiin risteilyllä. Graavattua lohta ja muikkuja kukossa ja ihan vain savustettuna. Lihaa oli naudan leikkele ja lihapullat. Lisäksi oli tillillä maustettuja keitettyjä perunoita, salaattia ja kastiketta sekä leipiä ja karjalanpiirakoita.

Olen aina halveksinut muikkukukkoa. Maistamatta. Meillä on aina kotona tehty ahvenkukkoa ja se on ihan taivaallisen hyvää. Siitä syystä olen aina ollut vannoutunut ahvenkukon ystävä ja pitänyt muikkukukkoa paljon alempiarvoisena ja -makuisena. OLIN VÄÄRÄSSÄ! Pyydän anteeksi kaikilta muikkukukoilta, sen ystäviltä ja kaikilta paikkakunnilta jossa sitä perinteisesti laitetaan. Se on todella hyvää. Mahdollisesti jopa parempaa kuin ahvenkukko. Ainakin tämä yksilö oli mehukas ja herkullinen. Tuo oli illan paras ruokaosuus.

Myös graavilohi oli hyvää, mutta muikut sensijaan eivät ihan vakuuttaneet. Itsehän olen tottunut enemmän neulamuikkuihin, joten nuo olivat vähän isoja. Kaikenkaikkiaan hyvät oli eväät, ei tarvinnut mennä Hesen kautta kotiin :D Suolaisten ruokien lisäksi oli vielä kaukkukahvit, mutta niistä ei näköjään ollutkaan kuvaa. Olen vain innoissani käynyt kiinni mansikkakakkuun ;)

Tässä vielä toinen kuva ihanasti pilkistelevästä auringosta:

Nuo laskeutuvat säteet ovat niin kauniita. Ja tässä vielä ihan oikeasti auringossa kylpevä Olavinlinna piiiitkällä zoomilla otettuna.

Savonlinnaan voisi mennä nätillä kelillä uudestaankin. Ja linna olisi ihan ehdoton. Siellä on paljon tarinoita...