Olin männä viikonloppuna reissussa Porvoossa. Jo etukäteen olin harmitellut, että tämänkertainen Ravintolapäivä oli menossa minulta sivu suun, mutta eipä hätää, onnistuimme käymään Porvoon päässä tutustumassa pariin paikalliseen pop-up-ravintolaan. Lounaaksi nautimme maistuvia keittoja Sillanmäen Soppakeittiössä.

1337540715_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Sillanmäen Soppakeittiö sijaitsi aivan Porvoon Tuomiokirkon vieressä, yhden niiden kuuluisien punaisien latojen sisäpihalla. Pihasta en kehdannut kuvia napsia kun kyseessä oli kuitenkin jonkun koti. Kuuleman mukaan samassa pihassa asusteli kolme eri perhettä ja he kaikki olivat laittaneet yhdessä tuon ravintolan pystyyn. Ihailtavaa yhteisöllisyyttä :)

Ystävättäreni R nautiskeli Suppilovahverokeittoa ja oma annokseni oli Kana-äyriäiskeittoa. Tarjolla olisi myös ollut kahvit ja leivokset, mutta jälkkärille olimme jo päättäneet suunnata toisaalle.

Suppiskeitto oli kuulemma hyvää. Hetken pohdimme mikä kumma mauste keitossa oli ja kysyttyämme selvisi sen olleen timjami. Pitääpä pitää mielessä alkavan kesän suppiskeittoja tehdessä.

1337540681_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Oma kana-äyriäiskeittoni koostui muutamasta osasta. Ensin nostettiin lautasen pohjalle liemi, jossa oli ainakin kanaa, katkarapuja, simpukoita ja ituja. Sitten päälle nostettiin nökäre nuudeleita ja toinen nökäre chilisoossia. Päälle ripoteltiin vielä kevätsipulia.

1337540666_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Keitto oli melko tulinen. Itse kyllä tykkäsin, mutta jollekin muulle olisi saattanut olla jo hieman liikaa. Toisaalta tarkoitus ilmeisesti oli, että tuota chilisoossia saisi itse annostella, mutta se ei ainakaan minun kohdallani toteutunut vaan sain vain lätkäisyn sitä annokseni päälle. Chilisoossin sisältöä urkin sen verran, että siellä oli pääasiassa chiliä ja valkosipulia jotka oli ajettu soseeksi. Ihan jees idea käytettäväksi keitossa. Meinasin itsekin jotain vastaavaa joskus testailla.

Tässä ravintolassa kyllä puitteet olivat kertakaikkiaan upeat. Ylipäänsä koko vanha Porvoo on tällaiselle paljasjalkaiselle Jyväskyläläiselle niin mielettömän hieno ja erikoinen kokemus, että ei voinut kuin ihailla. Ravintola oli suojaisassa pihassa, punaisen ladon katoksen alla. Keitot porisivat oikean tulen päällä ja ruokailun jälkeen oli vielä kipaistava yläkerrassa toimivalle kirpparille. Sieltä mukaan tarttuikin taas muutamia lasiesineitä, joista jossain vaiheessa taas oma postauksensa.

Maittavan keittolounaan jälkeen astelimme muutaman korttelin päässä olleeseen Café Raparbergiin.

1337544103_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Café Raparbergillä oli tarjolla jos jonkinlaista herkkua, joista päädyimme valitsemaan raparperijuustokakkua sekä raparperimehua. Ja kyllä olikin hyvää. Raparperiä on tullut syötyä edellisen kerran viime alku kesästä ja näissä todellakin oli aivan autenttinen raparperin maku. Oli kyllä herkullista. Ainoa ongelma itselleni oli se, että juustokakun pohja oli tehty digestive-kekseistä, ja niistä minä en vaan sitten pidä yhtään. Se sitten aavistuksen pienensi nautintoa.

1337544079_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Myös Café Raparberg sijaitsi idyllisessä maisemassa, kauniilla puistomaisella tilavalla sisäpihalla. Kukat kukoistivat ja asiakkaita sekä vilinää riitti.

Tämäkertaisessa ravitolapäivässä totesin sen, että ihan täysin ei ollut kummassakaan ravintolassa ehditty valmistautua tai ymmärretty ottaa huomioon kaikkia asioita, mitä ravintolan pitämisessä tulisi huomioida.

Sillanmäen Soppakeittiössä sählättiin asiakkaiden vastaanottamisen ja rahastamisen kanssa. Hetken jouduimme patsastelemaan pihalla kun sisältä haettiin lisää rahaa ja ihmeteltiin kortinlukulaitteen toimimista. Café Raparbergissä oli hieman samaa ongelmaa, mutta lisäksi siellä ei tervehditty tullessa eikä lähtiessä. Siitä jäi vähän sellainen ankea olo. Itseänikin kun kiinnostaisi joskus osallistua ravintolapäivään ihan kokkauspuolella, niin sillä sitten kiinnittelen huomiota tällaisiin asioihin :)

Herkullisen lounaan ja jälkiruoan jälkeen olikin aika suunnata taas auton nokka kohti Jyväskylää. Täällä odottelikin jo olutfestari Pirskeet maistelijoitaan ja Yläkaupungin yö humppaajiaan :)

1337544123_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Ensimmäisenä siis Pirskeisiin. Itsehän en olutta juo, mutta maistelin kuitenkin vähäsen, ja pahaahan se oli :D Isäntä sen sijaan nautiskeli oikein urakalla ja tykkäsi kyllä. Kehui että mahtava tapahtuma oli, maistelumielessä kun pullollinen on aina liikaa. Tuo 1,5 dl oli oikein sopiva. Oluiden lisäksi maistelimme oluen makuisen maistelulautasen, jolla oli olutsinappia ja -majoneesia, olut- ja hirvi, tms makkaraa, sipulirenkaita, juustoa sekä mallasporkkanoita. Oikein herkkua oli. Syömisen ja etenkin juomisen jälkeen oli hyvä siirtyä kohti keskustaa ja Yläkaupungin yötä.

1337544173_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Yläkaupungilla oli väkeä ihan hirveästi, hyvä kun sekaan mahtui. Esityksiä oli pitkin poikin kaupunkia ja itse suuntasin kulkuni Alvarin Aukiolle Semmareita katsomaan. Enkä ollut todellakaan ainoa sillä mäellä.

Tapahtumien täyteinen viikonloppu oli meikäläisellä. Hauskaa oli, kiitos seuralaisille.