Skulebergetiltä jatkettiin matkaa kohti Härnösandia. Sinne menimme siksi, että Isäntä oli siellä vuosi sitten, ja siellä oli kuulemma tosi hienoja maisemia ja kaunis pikkukaupunki. Matkalla menimme Höga Kusten Bron ylitse, joka oli isoiso silta.

Pituutta sillalla oli melkein 2 km ja sitä aikanaan rakennettiin kuin Iisakin kirkkoa, neljä vuotta, vuodesta 1993.

Voi ihme kun se olikin iso. Se näkyi pitkälle kun ajettiin tietä aikanaan takaisinpäin. Ja tuuli oli aivan hirveä siellä sillalla. Tuntui, että auto, vaikka pikkuauto olikin, lähtisi ilmaan. Voi vain kuvitella, miltä rekkakuskeita tuntuu.

Oli se silta kyllä kauniskin. Olisinpa saanut sen ilta-auringossa kameraani. Siellä täällä näkyi myös näitä tuulimyllyjä. Nämä olivat aivan tuon sillan kupeessa. En ole koskaan oikein nähnyt niitä missään, vähemmän tullut liikuttua tuolla rannikolla. On ne kyllä hienoja, mutta samalla tosi pelottavia jotenkin.

Viimein toisen kokonaisen ajopäivän loppupuolella saavuttiin lopulta Härnösandiin. Se on aivan meren lahden rannassa, ja siinä lahdessa oli tällainen: jättimäinen koho :)

Jossain näin myös jättimäisen osoittavan käden jossain merenlahdessa tai järvessä, mutta ei sitten pysähdytty ottamaan siitä kuvaa :D mutta se oli aika härski juttu.

Kolmas yö oltiin hieman takaisin päin Härnösandista, Snibbens-campinalueella (ed. postauksen kartassa pun. nro 3). Siellä oltiin teltassa yötä, eikä onneksi juurikaan sadellut yöllä. Tämä Snibbens oli aika laadukkaan oloinen alue, mutta siellä täytyy olla Camping Card Scandinavia, joka Suomesta ostettuna maksaa 7 e ja Ruotsissa jotain 13 e. Kortti käy siis useissa maissa ja sillä saa alennuksia.

Kolmantena kokonaisena päivänä käytiin tutustumassa Härnösandin keskustaan, sekä Smitingen-Härnöklubb-alueeseen, jossa on paljon merestä noussutta kalliota yms. Siellä on myös upea, pitkä, todella valkoista hiekkaa oleva uimaranta. Eipä uitu, kun keli oli vähän ängsti :/ olisin kyllä halunnut, mutta vähän oli liikaa aaltoja ja liika viileää. Kuvasta näkyy, että hieman sumuisaa tosiaan oli.

Alue on jaettu kahteen pääreittiin. Kävimme kiertämässä vain toisen. Aikaa meni parisen tuntia, kilometreistä ei ole tietoa. Mutta ei tuo mikään rollaattorimummojen paikka ole. Aika paljonkin sai nelivedolla mennä. Mutta oli kyllä sen arvoista. Tässä aika "vasta" noussutta kalliota, kun on vielä noin pyöreää muodoiltaan. Tällaista siellä oli paljon. Ihanaa. Nuo muodot olisivat hienoja puutarhassa :)

Välillä käytiin aika lähelläkin merenpintaa, niin että melkein varpaat kastui, kun aaltoja oli.

Tässä Isäntä tutustumassa reikään. Tämä on siis paikan kuuminta hottia, ja melkoisen vaikean matkan takana. Reikä on siis muodostunut, kun kallio on haljennut ja sitten vesi on pikkuhiljaa kaiverrellut tuollaisen hillittömän aukon. Itsehän en tuonne uskaltautunut, sillä sinne päästäkseen olisi pitänyt mennä ihan veden vierestä ja aivan sileää kalliota pitkin. Ja vaikeahan sieltä oli Isännän loppujen lopuksi tullakin pois.

Kalliolla kun syötiin eväitä, meni ohi iso laiva. Jotain tankkeja tms se näytti kuljettavan.

Tämä on aika loppupäästä reittiä, jossa oli iso kallio, jolta oli näkymät vähän joka suuntaan. Kunnon hiekkaranta tuolla taustalla.

Hienoin hetki oli, kun saaren, joka on järvessä, joka on niemessä, joka on meressä (;D), edessä lokki oli pesulla. Olisipa kuvat vain onnistuneet paremmin, en ole koskaan ennen moista ollut todistamassa.

Viimeisen yömme olimme jonkun yksityisen pihassa olleessa mökissä (ed. postauksen kartassa pun. nro 4). Eli perheellä on oma koti siinä, ja sitten kolme mökkiä rakennettu. Saimme neljän hengen mökin, 40 e. Kaikki mökit täyttyivät iltaa kohden, että ihan jees bisnestä varmaan.

Mökki oli tosi siisti ja hoidettu. Vanha, mutta ei haissut yhtään ummehtuneelle tai mitään. Kalustukseen kuului 4 + 1 sänkyä, pöytä tuoleineen, liesi uunilla, jääkaappi ja radio. Se olikin ihanaa, kuuntelimme iltamyöhään jonkun paikallisen DJn samplaamaa musiikkia.

Seuraavana aamuna herätessämme keli olikin sitten niin kurja, että päätimmekin jo ajaa takaisin kotiin samana päivänä. Muutoin tarkoitus olisi ollut viettää vielä yksi yö Ruotsin puolella, mutta jossain jo paluumatkalla kuitenkin. Keli oli kurja ihan koko ajomatkan, Ruotsin puolella sateli aika paljon, Suomessa ei ollenkaan, mutta pilvistä ja tuulista oli. Ajoimme matkalla uudestaan Ånäsetin ohi, ja silloin otimme kuvan näistä juustohöylistä.

Huomasin ne jo mennessä, mutta emme muistaneet silloin kuvata niitä. Siellä on siis todella kuuluisia juustola, joten nuo lienevät sen jokin maamerkki. Ruotsalaiset selvästi tykkäävät kaikista näistä jättinäköisjutuista.

Tuliaiset itsellemme olivat pääosin tällaiset. Ruokaakin toin, mutta niistä sitten myöhemmin kun niitä kokeilen. Eli yllättäen Ruotsi on hyvä kalja- ja siideriturismin kohdemaa :D Kaupassahan siellä myydään vain 2,5 prosenttisia juomia, ja siideriä ei välttämättä löydy ollenkaan. Alkossa sitten myydään 4,5-7 prosenttisia ainakin. Ja hinnaltaan ovat jotain ihan muuta kuin Suomessa. Isäntä osti kaikkea, mikä on Suomessa todella kallista, ja siellä ehkä puolet siitä. Minä ostelin kaikkea maisteluun, kun kaikki oli ennestään tuntematonta, ja ah niin edullista.

Mutta muutoin kyllä alkoholisoituminen on tehty HYVIN vaikeaksi Ruotsalaisille. Paikallisia Alkoja System Blogetteja on ehkä yksi per kaupunki ja nekin menee kiinni jo reilusti ennen kuin meidän Alkot. Ja ne kassit siellä viinakaupassa, jolla ne ostokset pitäisi viedä kotiin. Ne on noin puolet Suomen kauppakassin koosta. Eli yhteen pussiin mahtuu n. 5 pulloa, ja sitten siitä pettää kahvat. Älytöntä.

Ja tietysti piti Lokavettäkin tuoda. Ei kukaan Nokialainen olis tarpeessa :D